torstai 26. kesäkuuta 2014

Seikkailuja suureen maailmaan

Viikonloppuna aukesi viimein sijaiskodin ovet vapaalle liikenteelle. Etenkin emoa rauhoittaa nyt tieto siitä, että se voi halutessaan liikkua vapaasti, ja pennuillakin näyttää olevan aika vahvana se kissoille ominainen suljettujen ovien viha. Makuuhuone tuntuu tälle porukalle kuitenkin niin vahvasti kodilta, että mikään hirveä suksee ei vapaa liikkuvuus ole ollut. Vaikka ovi on auki, niin siellä ne edelleen suurimman osan päivästä viettävät makuuhuoneen puolella. Onhan se tuttu ja turvallinen paikka.

Seikkailuretkiä muualle asuntoon tehdään kuitenkin porukalla vähän joka välissä. Melkein kaikki kolot on jo ehditty tutkimaan, ja hauskimpia asioita tällä hetkellä on ihmeellistäkin ihmeellisemmät kengännauhat sekä juuttinarusta tehty kori, jossa on hyvä kiipeillä. Elsa löysi yllätyksekseen kylppäristä toisen hiekkalaatikon, esitteli sen veljilleen, ja ne on nyt kaikki siirtyneet käyttämään sitä. Vielä kun äitikin siitä innostuis, niin vois siirtää makuuhuoneesta sen toisen laatikon myös kylppärin puolelle. Ruokatarjoilu on jo kokonaan siirretty keittiöön. Kaikki syö nyt niin reippaasti kaikkea mitä annetaan, että koko syömistouhu sujuu ihan rutiinilla.


Leikin välissä kiivetään toisinaan raapimispuun päälle kyttäämään naapureita, mutta kauhean kauaa ei lapset jaksa semmoseen tiirailuun vielä keskittyä. Maailma ikkunan takana kiinnostaa kyllä Tiltua, ja se viettää pitkiä hetkiä myös keittiön pöydällä katsellen jännityksissään lintuja. Sitten se ikään kuin yhtäkkiä muistaa, että ai niin ne lapset ja lähtee kurnahdellen etsimään niitä, pesee jokaisen pään eikä luovuta ennen kuin kaikki löytyy. On kyllä muutenkin niin puhelias emo, että en ole tainnu moista ennen tavata. Suu käy kaiken aikaa :) Luulin jo, että se on näinkin äkkiä alkanu haaveilemaan kolleista ja kurisee sitä, mutta kun ei sillä mitään muita kiiman oireita ole, niin pakko se on uskoa, että se vain juttelee. Kun ymmärtäis vaan että mitä!? Semmosta leppoista kurnahtelua jatkuvalla syötöllä, paitsi kun saa kaikki viereensä sängyn päälle makaamaan - siis myös minut! :)


Alkuviikosta saatiin strongholdit kaikkien niskaan, ja Tiltun korvapunkkiongelma on ihan selkeesti nyt poistunu. Se oli rassukka jo ihan tuskissaan sen jatkuvan kutinan kanssa. Samoin Elsa rapsuttelee nyt vähemmän korviaan, että ehkä niistä päästiin kertaheitolla. Joskus niitä punkkeja on vaan niin paljon, että ei kahdellakaan hoidolla lähde.


Söpöyden yliannostus tältä viikolta tuli täyteen jo eilen aamulla, kun Sulo yritti ratkaista pulmaa, jossa nukkuvan kissanhoitajan silmät olivat hämmästyttävästi kiinni! Saatoin olla jo jotenkin puoliksi hereillä, kun tunsin pienen heiveröisen tassun painautuvan hitaasti silmäni päälle. Raotin vähän toista silmää, ja näin Sulon istumassa tyynyllä, tassu edelleen mun silmän päällä, ihmettelemässä pää kallellaan tätä erikoista tilannetta. Se huomasi heti, että nyt aukesi tuo toinen silmä, katseli ymmyrkäisenä, kokeili sitä vähän tassulla ja alkoi sitten läpsyttelemään edelleen kiinni olevaa silmää, ihan niinku vaan, että tääkin täytyy saada auki!!! :) Sitä on sittemmin kiehtonut enemmänkin ihmiskasvojen tiirailu lähietäisyydeltä. Se tulee istumaan ihan nenän eteen ja katselee silmästä toiseen, ihan ihmeissään että vauuu mikä naama :D Mikko ja Venlahan oli viime kesänä samalla lailla tosi kiinnostuneita jossain kohtaa. 
Niin söpöä <3

1 kommentti:

  1. Ihana Sulo! Ompa muuten mahtavan värisiä koko pentue :)

    VastaaPoista